-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Ronnie, 20.09.2007 10:38
Katsottu 1502 kertaa
Pihlajanmarjat katsovat minua ja nauravat minulle, joka olen monesti kaatunut asvalttiin, ja joka on aina pakotettu jatkamaan tätä kaoottista tanssia kuoleman kanssa Taivas värjäytyy syvänpunaiseksi ja kivet muuttuvat teräviksi jalkojeni alla, sattuu, mutta on pakko jatkaa, vaikka puiden huuto koskee korviini ja heinäsirkat soittavat minun joutsenlauluani Olinko minä sittenkään niin väärässä, olin sittenkin vain pelinappula Kohtalon roolipelissä, jossa yhden nopan heitolla voitiin pyyhkäistä olemattomiin kaikki mitä rakastin Antakaa minulle elämäni. Minulle se kuuluu. Mustaleski on kutonut seittinsä kotini ympärille, en pääse pois, jään tähän helvetilliseen noidankehään, kierrän ympyrää kunnes pääni on sekaisin, en osaa pois Auttakaa minua. Kyyneleet on kulutettu loppuun, mutta siitäkään ei ollut apua, Elämäni avain on yhä hänen kädessään ja hän on aina hallitseva minua, nimeni ja itseni kadottanutta raukkaa.