Kirjoitukset

Mustaa kahvia

Hrimnir, 11.11.2007 23:22
Katsottu 1370 kertaa

Istun aamiaispöydässä edessäni sanomalehti ja kuppi kahvia, mustaa kahvia. Minulla on pyyhe hiuksissani ja aurinko paistaa ikkunasta sisään suoraan silmiini. Kaipaan sinua seurakseni, niin kuin silloin, kun vielä olit täällä. Sinusta muistuttavat enää tyhjät alusvaatelaatikot kaapissani ja tyhjä naula kylpyhuoneessa. Käänsin valokuvan yöpöydällä alas, kun en kestänyt katsoa sinua, hymysi sattui liikaa. En pysty itkemään, vaikka haluaisin, koska tyhjyys sisälläni on liian suuri. Minä vain odotan, että aika täyttää siitä osan, jolloin voin taas itkeä. Sinä et koskaan itkenyt, vaikka sinuun sattui, hymyilit aina ja sanoit että kaikki on hyvin. Olit urhea loppuun asti, ei sinun olisi suonut lähtevän, mutta kaikkien matka ei ole yhtä pitkä. Sinun matkasi lumihiutaleena alas maanpinnalle pilvistä, oli lyhyempi, kuin monen muun. Miksi, sitä en tiedä, mutta ehkä sinä tiedät ja kerrot sen minulle, kun taas kohtaamme.

Kommentit