-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Hrimnir, 25.03.2008 22:26
Katsottu 1399 kertaa
Olen haavoittumaton, en välitä terävistä sanoista, jotka viiltävät kuin veitset ja repivät sieluni auki. En huomaa katsettasi, en välitä vaikka menet muiden matkaan. Nostan pystyyn muurini, joita olen vahvistanut vuosikausia, suljen portin. Olen haavoittumaton, et pääse minuun käsiksi, et voi murtaa lasienkeliä, et pysty siihen. Näin uskottelen itselleni, et pysty minuun, koska olen haavoittumaton. Iltaisin kaikesta huolimatta haavoittumaton, mutta sisältä rikki, ei voi muuta kuin itkeä, sivellä haavojaan ja mustelmiaan, odottaa sitä, joka joskus todella voisi hänelle tuoda haavoittumattomuuden.