-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
maggie, 01.10.2008 23:37
Katsottu 1535 kertaa
Kun todellisuus jää yksin hämärään Nukun onneni pois Todellisuuden takaisin nukkumalla saan Kun yksin herään pimeään, enkä todellisuudesta saa oteta Turvaudun sinuun Kaipaukseni kuvaan En jouda nyt puhumaan tai ajattelemaan ajatukseni ovat varatut Tajuan nyt kaiken Selvemmin kuin eilen Putoan tyhjyyteni päiviin Onnellisiin kuvitelmiin Kuvituksena satuihin Kirjoituksina samettiin Kun totuudetkin ovat vain totta, ei sen enempää Samat totuudet herättävät aamulla Kun on liian aikaista nousta, myöhäistä nukkua Piirsin kerran nimesi samettiin Punainen, musta ja kuollut, sanoit niin kun tarinaamme laulettiin kuollut olin niin, kai tarinassamme kerrottiin toisen versiot radioaalloilla soivat yhteislauluina typerät totuutemme liian varhain tajuttiin myöhemmin vastaan väitettiin kun ikuisuutta kaupattiin pieni olin minä niin kun sylihisi vajosin synkkyyteen helpompi kuolla on, kuin taistella oletetun totuuden puolesta
maggie, 19.10.2008 14:01
Nuo virheet eivät olleet tarkoituksella. Huomasin vasta kun olin lähettänyt runon, että osat sanoista olivat menneet yhteen. Ilmeisesti jotain häikkää välilyönneissä.
-:-, 05.10.2008 17:47
Runo oli mielenkiintoinen, ja säkeet oli jaettu osin aika tehokkaasti. Mutta hiukan ehkä ahdisti välillä nuo pilkku/piste sekä Isot kirjaimet keskellä lausetta + osa sanoista on kirjoitettu yhteen... Pikku virheitä mutta paljon :P Silti lisää tällaisia runoja ma odotan :)