Kirjoitukset

Lumimyrsky

LostHope, 01.03.2009 13:47
Katsottu 1354 kertaa

Tuuli löi kylmästi kasvoihini kun odotin pysäkillä bussia. Luntakin satoi. Hiukseni liehuivat vapaina tuulessa ja vedin takkini vetoketjun kokonaan kiinni. En nähnyt lumimyrskyssä mitään muuta kuin ohi ajavien autojen ajovalot ja tunsin olevani turhautunut. Hytisin jo kylmästä. Laitoin kädet taskuihini ja kävelin hitaasti pientä ympyrää päästäen ilmoille muutaman kirosanan. Istuin lumeen ja puhalsin ilmaa käsiini. Ajovalot kohdistuivat hetkeksi kasvoihini ja nostin käteni silmieni eteen. Pysäkille ajoi auto mutta en nähnyt ketään sisällä. Ikkunaa rullattiin alas ja esiin ilmestyivät tutut kasvot. -Mitä sä tääl istut kylmäs? Jesse naurahti autosta ja pojan hiukset heiluivat hieman tuulessa tämän noustessa ulos. Jesse käveli minua kohti hymyillen. Nyt hän oli kyykyssä vieressäni ja katsoi minua silmiin. Tunsin sulavani siihen paikkaan. -Kunhan istuskelen ja ootan bussia, sanoin hiljaa kääntäen katseeni maahan etten punastuisi. -Tuu, Jesse sanoi nousien seisomaan. -Mihin? Kysyin kulmia kurtistaen. -No mun mukaa, hän naurahti ja ojensi kätensä minulle. Tartuin pojan käteen ja hän vetäisi minut ylös lumesta. Puhistin hieman vaatteitani ja Jesse ohjasi minut autoon. Istahdin lämpimään autoon ja huokaisin pitkään. Jesse istui etupenkille ja katsahti minuun sivupeilistä hymyillen. Hän sanoi äidilleen jotain ja lähdimme tien päälle. Tunsin lämpeneväni ja sormenikaan eivät olleet enää jäässä. Radiosta soi jokin vanha rakkauslaulu ja rentouduin hieman. Pian pysähdyimme ja katsahdin ulos. Olimme jo kotini kohdalla. Avasin auton oven ja nousin ylös kylmään tuuleen. Laitoin auton oven kiinni ja käännyin kotiani kohti kunnes kuulin takanani oven paukahtavan. Käännyin automaattisesti ympäri ja näin Jessen seisomassa auton vieressä. Hän katsoi kun hänen äitinsä ajoi tiehensä ja käänsi sitten katseensa minuun. Tunsin sydämeni pamppailevan hullun lailla kun Jesse käveli luokseni. -Eikö sun ois pitäny olla tos autos? Kysyin hölmistyneenä osoittaen pois ajavaa autoa. -Periaatteessa ehkä, Jesse sanoi vinosti hymyillen. Naurahdin pienesti ja puna nousi kasvoilleni. Yhtäkkiä hän kietoi kätensä ympärilleni tiukasti ja tunsin hänen rintansa kohoilevan. -Mä en voi enää pitää tätä sisälläni.. Siitä lähtien ku mä näin sut ensimmäisen kerran mä en oo pystyny ajattelemaan mitään muuta. Mä.. Mä taidan olla rakastunu suhun, Jesse kuiskasi korvaani. Silmäni suurenivat hiukan hämmennyksestä. -Nii mäki suhun, kuiskasin takaisin. -Oikeesti? Jesse kysyi vetäytyen hiukan kauemmaksi. Nyökkäsin hymyillen. Jesse tuli takaisin lähelleni ja silitti hellästi kylmää poskeani. Katsoimme toisiamme syvälle silmiin ja pian tunsin pojan viileät huulet vasten omiani. Kaikki oli täydellistä lumimyrskyä lukuun ottamatta. Mutta kun katsoi taivaalle saattoi nähdä täyden kuun ja tähtitaivaan.

Kommentit