-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
maggie, 08.02.2010 0:02
Katsottu 1590 kertaa
En haluaisi enää ruveta
Sinun katkeruutesi maksumieheksi
En tahtoisi syvemmälle enää vajota
En tahtoisi väkisin itsestäni niin rumaa vääntää
Sanoistani miekan terää yrität etsiä
Pientä vikaa jossakin
Vaikka ensin sanot että virheistä et tahdo muistuttaa
Että anteeksi ei saa enää pyytää kun se liikaa haudan kaivelua muistuttaa
Sinäkö se olet joka määrittää ne rajat joiden sisällä
ja maamerkit joiden kohdalla
saa sanoa milloin ja missä kohtaa syyllisiä etsitään
ja mistä kukakin saa olla katkera tai vaihtoehtoisesti unohtaa.
Eli minua tahdot muistuttaa, mikäli yritän unohtaa.
Ja mikäli itse muistelen, kiellät minua koskemasta enää niihin asioihin,
jotka ei yhteisiä koskaan olleet.
Vain kirjoitusten muodostuksia tietokoneruudulla ja katkeruuden huudahduksia laulujen kertosäkeissä.
Sinä määrät säännöt, ja minä vain pelaan aikaa siihen asti kun tiimalasi käännetään, ja kaikki alkaa uudestaan, huomautuksista huolimatta.
Entä jos syylliset ja syyttömät tahtoo jo unohtaa
Ja haluaisi vain elää
Haluat silti kitua ja maatua muistojesi mukana matojen seassa
Ja kaivautua syvemmälle
Kunnes luut koskettavat maata
Kunnes katkeruus meidät lopullisesti erottaa
Maailma jatkaa siihen asti kulkuaan