Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Tanja, 13.02.2010 22:58
Katsottu 1719 kertaa
Käännyit poispäin ennen, kuin ehdin sanoa hyvästit. Enää näen selkäsi, kaiken sen jälkeen mitä tapahtui. Kyynelten kanssa sinulle toivotan hyvää elämää. Kerroit minulle, että tämä on kotisi, mutta et lähdit silti pois. Kai se jotuu siitä, että sanotaan: Kodista lähdetään, kypsänä. En kyllä ole varma onko tuo edes sanonta. Tiedän kuitenkin, että et enää palaa. Ennen kuin lähdit, koimme paljon yhdessä. Kerroit rakastavasi, uskoin sanasi. Kerroin myös rakastavani. Uskoin itse sanani, mutta taisin valehdella itselleni. En tiedä, ehkä valehtelin itselleni. Olin monta kertaa, kun sinä odotit, että minä palaisin. Palasin kuitenkin, hassua miten otit minut vastaan vaikka mokasin kerta toisensa jälkeen. Pitäiskö iloita, että otit takaisin vai itkeä? Päätin kuitenkin iloita. En ollut kuitenkaan ainut, joka teki virheitä. Molemmat oltiin syyllisiä. Tiedän, että tämä kääntyy väärinpäin. En löydä selitystä, pitää oppia. Luotimme, itkimme, kärsimme kaiken samaa aikaa. Viimeinkin me molemmat tiedämme, ettemme voi mennä tätä ympyrää. Molempien on jatkettava. Itse olen löytänyt toisen jota yritän saada. Epätoivoisesti, mutta yritän kuitenkin. Sinusta en tiedä, sanot, että olet jatkanut elämää, mutta jokainen kuva muistuttaa meistä. Emme voi antaa niiden muistuttaa. Pitää vaan oppia, oppia olemaan ilman toista. Pitää etsiä toinen. Siten voimme matkaamme jatkaa hyvä ystäväin.