-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
maggie, 12.02.2011 2:05
Katsottu 1507 kertaa
Näyssä hän käveli ensin laulunmukaisesti vettä seuraten, lunta ajaen jalkojensa tieltä. Hukkui pieneen vesitilkkaan silmässään lammenpohjalla, putosi kai katsoessaan kaivoon jonnekin vielä syvemmälle. Halkoi ilmaa käsillään ja siiviillään. juoksi sitten elävältä mennen hieman lunta pitkin muttei kovin syvälle. Pientareella kasvoi yksi lumottu pieni puuntaimi, ei kai siitä koskaan enää isommaksi kasva, jatkaa vain muistona olemista. Liian raskasta tätä kirjoittaa, sanat harhauttavat minut näyn tieltä, näky joka oli niin kirkas mutta yksinäinen, sanoilla kuvaamattoman vaikea, olla niin surullinen elävänä , kun he ovat jo menneet pois.