Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Peperonia, 13.08.2011 22:26
Katsottu 1330 kertaa
Hän oli kuin tyhjä kuori, keskellä huonetta. Ilman sielua, ilman ajatuksi. Hänen sydämensä takoi rinnassa, mutta ilman määränpäätä, aikeita. Hänen silmissään tyhjä katse, ilman mitään ilmettä. Ihmiset hänen ympärillään puhuvat. Hän kuuntelee, mitä he sanovat. Itsekkin puhuu, tyhjällä äänellään. Sanoo, mitä pitää, ei yhtään enempää. Seisoo yksin keskellä huonetta. Kasvonsa kauniit kolkkoina. Hän elää keskellä ihmisten, niiden, jotka eivät huomaa maailmaa pienen tyttösen, joka tytön sielun vei mukanaan. Velheelliseen kauneuteen, hukkui elämä tytön. Enää kuori on jäljellä. Tytöstä, jonka unelma oli pimeydessä.