Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Murkku, 28.09.2015 19:11
Katsottu 988 kertaa
Suomi, joka on tullut tunnetuksi maailmalla sen rauhallisuudesta ja vakaasta politiikasta ja taloudesta. Mutta nämä kaikki asiat ovat muuttuneet kertaheitolla. Kansa on jakautunut kahtia, puolet kannattavat pakolaisten tuloa maahan ja puolet ovat sitä vastaan. He ajattelevat, että pakolaiset tulisi palauttaa takaisin kotimaihinsa. En väitä tässä, että kaikki pakolaiset tulevat sota-alueelta, sillä se on täysin varmaa, että osa heistä tulee rauhallisilta alueilta. Mutta en väittele tässä tästä asiasta. Vuosia on kulunut rauhallisissa merkeissä, politiikka ja kansa ovat kulkeneet käsi kädessä hyvin pitkän matkan. Monet kehitysmaat ihailivat tätä pientä neitokaista, mutta asia on muuttunut muutaman kuukauden aikana. Vuosi sitten eduskunnassa käytiin keskusteluja sellaisista asioista, joista ei kovin olla kiinnostuneita. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki on kunnossa ja valtio on nousussa. Mutta viime kuukauden aikana kaikki on muuttunut ja nousu on kääntynyt laskuksi. Eduskunnassa käydään nyt kovaa väittelyä hyvin tärkeistä asioista sekä yhteiskunnan kannalta että talouden kannalta. Lapsikin tietää, että tulevaisuus näyttää tummalta ja hyvin erilaiselta kuin mitä on ollut. Rasismia on ollut aina Suomessa, heti ensimmäisen pakolaisen/maahanmuuttajan tulon jälkeen kymmeniä vuosia sitten, mutta se on ollut näkymätöntä osittain. Me entiset pakolaiset/maahanmuuttajat olemme tottuneet jo tähän pieneen syrjintään ja haukkumiin. Ne ovat pientä muutosta arjessa, joka ei enää pelota tai vaikuta omaan elämään. Se on osa omaa elämäämme. Sillä vaikka olemme asuneet koko ikämme Suomessa, niin tiedämme, että tämä ei ole oikea kotimme ja nämä ihmiset eivät ole oikea perheemme. Kaikki näytti menevän nappiin ennen kuin kaikki muuttui pakolaisten saapuessa maahan nopealla vauhdilla. Emme edes ehtineet huomata muutosta ja vaikutusta omaan elämäämme. Kaikki on nyt erilaista. Meitä kohdellaan kuin olisimme eilen muuttaneet Suomeen. Meitä luokitellaan nyt toisen luokan kansalaisiksi, vaikka omistamme Suomen kansalaisuuden. Vuosi sitten kaikki näytti hyvältä. Katsekontaktit olivat kevyitä ja valoisat, ne osoittivat kuuluvamme tähän yhteisöön. Vaikka ihonväri oli erilainen minut hyväksyttiin mukaan ilolla, mutta entä tänään. Katseet kertovat kaiken, inhon ja vihan. Ne ilmaisevat sellaisen synkän viestin, "Mene takaisin sieltä mistä tulitkin.". Tässä kohtaa alat miettimään, että kuulutko oikeasti tähän yhteiskuntaan ja oletko oikeasti suomalainen. Vastaus on molempiin kysymyksiin ei. Miten voisit kuulua sellaiseen yhteisöön, jossa sinua kohdellaan kuin toisen luokan kansalaista. Miten voisit olla suomalainen, jos sinulta joka päivä kysellään sitä "oikeaa" kotimaata. Tänään minua pelottaa mennä aamulla kouluun, koska koskaan ei voi tietää mitä tänään tapahtuu. Nämä olivat entisten pakolaisten/maahanmuuttajien ongelmat, mutta entä nämä uudet pakolaiset? Jos nämä minun ongelmani olivat näkyvät, entä uusien pakolaisten tunteet? He saapuvat Suomeen mukana korkeat unelmat ja toiveet. He jättävät omat perheensä sotaan ja köyhyyteen ja saapuvat uuteen todellisuuteen. Pitkän ja rankan matkan päätteeksi he kohtaavat suuren pettymyksen, kansa ei halua heitä tänne, he joutuvat nukkumaan teltoissa vailla tarpeeksi ruokaa ja juomaa. Tiesin, että todellisuus on paljon erilainen kuin mitä ajatellaan. Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että Suomi olisi maailman paras valtio turvallisuuden, puhtauden ja koulutuksen kannalta, mutta miten mikään maa voisi olla paras, jos pakolaiset halutaan heittää takaisin keskelle petoja, vailla mitään tunteita. Miksi Suomi on unohtanut, että vaikeina aikoina monet valtiot avasivat ovensa Suomelle, Ruotsi, Venäjä ja Yhdysvallat. Mutta sitten kun Suomen täytyy avata ovensa, niin oma menneisyys unohdetaan. Suomella olisi ollut hyvä mahdollisuus parantaa omaa kuvaansa muiden valtioiden keskellä, mutta tämä mahdollisuus heitettiin hukkaan parissa yössä. Miltä sinusta tuntuisi jos muutat huomenna Ruotsiin ja heti kun saavut uuteen kotiisi niin vastassa on mielenosoittajia, jotka heittelevät sinua kivillä ja huutavat törkeyksiä. Näin vakavaan asiaa täytyy ryhtyä vastatoimiin, koska se ei ollut mikään pieni poikkeuksellinen kohtaus, vaan nämä tapahtumat toistuvat joka päivä eri paikkakunnilla ja ne tulevat vaikuttamaan negatiivisesti niin suomalaisiin kuin pakolaisiin. Milloin Suomi näkee pakolaisissa toivoa, sillä nämä pakolaiset ovat nuoria ja heitä voi hyödyntää kaikissa yhteiskunnan tasoissa. Heistä voisi rakentaa kokonainen pohja tulevaisuudelle, mutta kukaan poliitikko ei halua nähdä asiaa positiivisina. Tietysti mikään ei parane tästä, jos ajattelemme vain negatiivisesti, esimerkiksi nämä pakolaiset vievät omat työpaikkamme. Sen sijaan että murehdit tällaista asiaa, mikset tee paremmin työtä ja osoita ansaitsevasi tehdä työtä. Emme voi kehittyä, jos ajattelu on vain negatiivista. Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki vuosien kuluessa ottaneet paljon enemmän pakolaisia kuin mitä Suomi on ottanut. Toinen asia mikä erottaa Suomea muista pohjoismaista on talous, sillä Suomen talous on nykyään pohjalla verrattuna muihin pohjoismaihin. Ehkä tärkein syy tähän on se, että muut pohjoismaat ovat hyödyntäneet pakolaisia ja käyttäneet heitä omassa kasvussaan sekä taloudellisesti että poliittisesti. He ovat osa yhteisöä ja heidän ja alkuperäiskansan välillä ei ole mitään muuria, vaan siellä on vain ensimmäisen luokan kansalaisia. He saavat koulutusta, tukea, töitä ja mahdollisuuksia omassa elämässään. Sen sijaan Suomessa kaikki näyttäisi olevan toisin. Meidän ja suomalaisten välillä on selvä muuri, joka estää kasvua ja kehitystä. Me olemme kaiken ulkopuolella. Suomen hyvä maine on vaakalaudalla, sillä jopa uudet pakolaiset ovat ilmoittaneet haluavansa muuttaa takaisin omaan kotimaahan, sillä he tietävät yhden asian. Kotimaassa ei ole ihmisarvoja, mutta kunnia siellä sen sijaan on, täällä ihmisarvoja on, mutta kunniaa ei. Suomi voi joko voittaa kaiken tai kadottaa kaiken hetkessä. Onko Suomi ruutitynnyri, joka voi räjähtää millä hetkellä tahansa, vai pystyykö Suomi saavuttamaan oman arvonsa ja muuttumaan valkoiseksi joutseneksi. Kaikki riippuu suomalaisista, jotka omalla käytöksellään ja toiminnallaan pystyvät muuttamaan kaiken. Jopa lapset ja nuoret on opetettu erottamaan pakolaiset ja ensimmäisen luokan kansalaiset mikä on häpeällistä näin kunnialliselle valtiolle, ei Suomi rakentunut/syntynyt tällaisen erottelun takia, vaan se syntyi veljeyden ja tasa-arvon kautta. Ottakaa huomioon Yhdysvallat ja sen syntyminen, rasismia, syrjintää ja epätasa-arvoa on vieläkin. Se ei katoa noin vain, sillä kansa ei ole vielä valmis muutokseen ja muurien murtamiseen. Sen sijaan onko Suomi valmis muutokseen? Pystyykö Suomen kansa avamaan ovensa ihmisille, jotka menettivät oman elämänsä ja etsivät uutta mahdollisuutta. Kaikki riippuu seuraavista viikoista. Räjähtääkö ruutitynnyri vai syntyykö joutsen?