Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Geraki, 27.06.2006 22:45
Katsottu 1641 kertaa
Ikuisuus meidän erottaa, kadottaa ja lopulta antaa pimeän vallata meidän kehomme, kehomme joka on halvaantunut siitä kun se kosketti sinun hiuksiasi. Se antaa meidän viimein lentää vapaana, nähdä viimein se kuolema jota kauan odotimme, se jota me odotimme aivan turhaan. Me kaikki odotimme vapautta, mutta mitään ei ikinä kuulunut, meitä oli petetty, meidät oli hylätty, meidät oli jätetty jäätymään, jäätymään ikuiseen jäähän. Kuulit viimeiset soinnut korvillasi, Itkit viimeiset kyyneleet silmilläsi, Huusit armoa huulillasi, mutta mitään ei tullut, ikuisuus oli tullut tänne, se oli tullut tänne jäädäkseen. Siis vaivu jo viimein uneesi, uneesi jossa et ikinä voi nukkua, koska henget pyörivät ympärilläsi, ja ne anovat armoa, armoa joka ei tule toteutumaan. Sinulla ei ole mitään tietoa onnesta, et ole ikinä nähnyt sitä, et ole koskaan kuullut sitä, ja mikä pahinta, et ole koskaan kokenut sitä. Sinun kehosi ja ruumiisi, ne ovat yhdessä vain täyttä tuskaa, tuskaa jonka kanssa elät, tuskaa jonka haluat pois. Tiedät ettet voi tehdä mitään, sinulle kaikki on mahdotonta, mutta silti jaksat odottaa, unelmoida pääseväsi taivaaseen, unelmoida ettet joudu helvettiin. Sanoit, taivaanlapsi olet, mutta kuka sinua uskoi, ei kukaan maanpäällinen, ei kukaan avaruudessa, ei kukaan maailmankaikkeudessa. Olet yksin niin kuin lintu, lintu jonka siivet ovat katkenneet, lintu joka on maalle jäätynyt, lintu joka ei pysty enää elämään. Lopulta kyyhkyset peittävät sinut, ne peittävät taivaanrannan, ne peittävät maailman ja lopulta hukuttavat maailmankaikkeuden. Ja sinä olet yksi niistä kyyhkyistä, yksi niistä valkoisista linnuista jotka eivät ikinä saaneet nähdä totuutta. Nyt kun olet poissa, katsot maailmaa suurin silmin, et tiedä mikä olet, sinä olet onneton, sinä olet yksin, sinut on hylätty. Siis vaivu viimein kohtaloosi, kohtaloosi joka on surullinen, kohtaloosi joka on musta, pimeä mutta osittain myös valoisa. Lennä siis meren pohjaan ja sano viimeiset sanasi, me emme nää toisiamme enää koskaan, koska taivas on täynnä lintuja, täynnä lintuja, valkoisia lintuja.