-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
kakofonia, 30.10.2016 22:20
Katsottu 876 kertaa
Tämä on tavallinen laulu laulu siitä, kun kaksi kaunista eikä toinen voinut ottaa toista mukaan laulu siitä, että pettymys on niskapaino leuka kohti rintaa ja suru on lohkare rinnalla sinä olet minussa Sinä olet laulanut laulun lavalla toiselle naiselle ja minä olen päättänyt jo silloin, että sinut on saatava Pahoittelin etu- ja jälkikäteen hakasten auetessa ja sängystä noustessamme Olimme siellä kolme päivää ja kolme yötä olimme ajatonta, samanlaista ihoa ja iloa Sinussa on paljon iloa Tämä talo on jälleen yksi entisistä kodeistani Sinä olet jälleen vain yksi kaunis muisto lisää mielessäni. Olen haalinut teitä kuin lapsena kadulta pikkukiviä sulkenut vyölaukkuun, suudellut ja vannonut, etten hukkaa Enkä minä hukkaa, vaan vaalin, korjaan ja korvaan Olen kömpelö, olen itsekäs olen aivan liian mietteliäs mutta vielä tulee hän, joka minut osaa ja minä olen hänelle ollut valmis kaiken aikaa Viimeistä kertaa 279A muistelen tienneeni jo kesällä luopuvani sinusta