Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Raimo, 01.09.2017 7:47
Katsottu 748 kertaa
Elämä kulkee vauhdilla Nähnyt näkevä on, viivat piirtyneenä verkkokalvon pohjaan. Kuvajaiset kallon taakse, muistoiksi poltettuna. Viipyilee ajatus lumipeitteisissä lakeuksissa, kauneudessa sen. Virtaavat vedet kosken voimassa, pärskeet sen tuntea ihollaan. Kuuleva kuulee tuulien huminat. Ärjyvät vaahtopäät, myrskyt vallattomat, kostean ruohon tuoksu, nenään muistoksi taottu. Ihminen kiireinen. Havaitse ei elämää ympärillään. Laukalla ohitse kaikki kiitää aika kadottanut merkityksensä. Kun aika mennä on, edessä tyhjyys, aikaa rajattomasti.