Kirjoitukset

Vuoropuhelu peilikuvani kanssa

MillyVanilly, 11.09.2017 0:54
Katsottu 766 kertaa

Se on sun elämä. Niin. Minä mietin, mitä kaikkea ihon alla kyteekään. Muutama pettymys ja muutama veitsenisku liikaa; muutamia kertoja, kun joku on ottanut ja lähtenyt tai ollut alusta saakka kylmä kuin kivi, vaikka olisit huutanut kurkun täydeltä. Veri syöksyy päähän ja aivot purskahtavat ulos, singahtaen uudeksi osaksi universumin filosofis-fysikaalista olevaisuutta. Sä voit tehdä ihan mitä sä ite haluut. Sehän siinä mättää, liika vapaus. Kun on itse vain ilmaa, raskasta kuin tiiliskivi, mutta silti leijailee paikasta toiseen tietämättä minne mennä. Mihinkään muuhun ei voi kasvaa kiinni kuin juurettomuuteen, siihen ettei kuulu tänne eikä tuonne, ei pysty, eikä edes halua. Ketä sitten syytetään, kun elämä vie päin seiniä sellaisella voimalla, että niistä menee läpi? No itseäsi, sitä se aikuisuus on. Vastuuta omista valinnoista. Ja siitä nauttii kuka? Etenkin asioiden mentyä eksponentiaalisesti huonompaan suuntaan siitä saakka, kun se toisten hartaasti odottama ja itselle painajaisia aiheuttanut kahdeksantoista kesän rajapyykki täyttyi yksin kotisohvalla tuskaillen ja televisiota katsellen. Ei ihminen osaa olla vahva, ellei ole ketään joka potkisi perseelle. On noustava itse ylös, oli suo kuinka syvä tahansa. Jostain on aina löydettävä kaivo, josta ammentaa lisää voimaa, mutta jonakin päivänä niistäkin loppuu vesi kesken. Sun täytyy rakastaa ensin itseäs, ennen kuin kukaan muu voi rakastaa sua. Kaivan psykologiankirjat esiin ja röyhkeästi väitän, että asian laita on päinvastoin. Terve itsetunto rakentuu myönteisen palautteen ja itsensä hyväksytyksi tuntemisen ympärille. Tosin kuka tässä terveestä itsetunnosta on puhunut, kunhan omistaisi edes jonkinlaisen. Lopeta siinä itsesäälissä rypeminen ja ota ittees niskasta kiinni. Niinpä, olla voittaja, kerrankin. Nousta sankarillisesti kaiken yläpuolelle, katsella valtaistuimeltani alas ja kirjoittaa runoja siitä, kuinka asiat ovat mallillaan. Pitäisi luoda nahkansa uudestaan, pudottaa pois se kerros, joka kutiaa ja on arpia täynnä, ja tulla takaisin ehjänä ja uudestisyntyneenä. Siinäpä suunnitelma. Vielä tulee aika, jolloin kaikki on ihan jees. Uskotko sä muka itekään tohon? Pää kiinni nyt, mähän yritän tehdä just niin kuin sä käsket.

Kommentit