-
Bongaa! ImagePark.biz Hauskat videot Pikavippi
 
Etusivu Kirjoitukset Kirjoita Jäsenet Info Linkit Keskustelu

Kirjoitukset

Entiselle. Ymmärrys

Diver, 05.07.2018 13:18
Katsottu 742 kertaa

Meri, Metsä, Tuuli ja Tikka Siellä missä kohtaavat Kaksi suurta. Suutelevat aallon hännät Vanhaa kelon juurta. Kaislojen kautta Kivien kuntaan Vaipuen hiljaa Maahan ja multaan. Terveiset tuo ulapan Tiirakarin ja luodon Pistelee ja kutittaa Tuntea voi juuret sen Pitkän matkan vuodon Vaahtopäiksi joskus ylttyy Metsään käy näin kulkemaan Riehunta jo kohta kyltyy Juuret veen syliin sulkemaan Kaislat kuiskii tarinoita Naapureiden aatteita Toinen paikallansa seisoo. Usein vaihtaa vaatteita. Syksyn tullen väri vaihtuu Elon viher tuuliin haihtuu. Toinen jatkuvasti kulkee. Ei koskaan samoja kasvoja Monta salaisuutta sulkee. Päin voi käydä, muttei koskaan kohdata. Veen työ pois on valua. Metsän paikallansa seisoa Kaks on niin erilaista naapuria Kumpikin vailla ilman toistansa. Kaipaan vettä Sanoo metsä Raikkahia tuulia Mutten suolaa Kuolon tuojaa Aaltoja liian suuria Meri vastas. Laulurastas, lokki, hylje Tuuli sekä hauki. Kaikki pyytää Ovet, ikkunat auki Et saan syytää Tuulen kanssa aaltoja. Jotka siten Sinun luonas Puhurin kera saa Viherviittaas vaipua Kaislat, kivet, kerttuset Rakkolevät, ahvenet Ihmetelleet pitkää moista Kuinka paljon voikaan toista Kaipauksella kaihota. Joka hetki kohdataan Yhdessä ei milloinkaan. Tyytyä nyt täytyy vaan Kosketuksees toisinaan. Liikaa jos on yhdessä.. Ei se hyvä, Ei idä jyvä Lehdet tippuu Kasvu loppuu Puun oksat jo ruskistuu Likaa suolaa Voi että. Olisit jäänyt vain mun luo. Kuiskaa metsä Meri heittää lisää vettä Kaatuu kuusi. Kuolee näre. Nousee aalto Puolehille Kelopuun kaatuneen. Tikka katsoo Sinne meni Hukkaan multa Arvoiseni Kallis kotikulta. Aallon hännät huiskuttaa Lisää suolaa ruiskuttaa Kaislat, kivet Tilaa saa. Merellä on oma työ Ei se lopu Vaik on yö Meri hitaasti Metsää syö. Siks kasvaa aina kuusi vaan Et keloks kerran tulla saa Ja meren kehtoon Pääsee uinumaan. Meri jatkaa kulkuaan. Sylissänsä vanha kelo. Viimein alkoi Yhteiselo. Tuuli metsään puhaltaa. Minne meri kujettaa? Ja tikkaa harmittaa.

Kommentit

Nimimerkki


Varmistuskoodi
Syötä kuvassa näkyvä varmistuskoordi tekstikenttään. Rekisteröityneiden jäsenten ei tarvitse tätä tehdä. Näin estämme kommenttispämmiä.
varmistuskuva
Kommentit


 
 
Copyright © Prologi.net, 2005-2010 | Tekstit ovat kirjoittajiensa omaisuutta | prologi@prologi.net