Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Raimo, 30.08.2018 12:17
Katsottu 753 kertaa
Sairauden heikentämä vartalo, liikkuen heikosti. Kivusta älähtäen, tuskan kostuttama silmänkulma kiiluen. Raahautuen kiven alle piiloon. Katseiden ulottumattomiin, hiljaa nyykyttämään, jos ei enään huomenna. Silmäni katsoisikaan kohti aamun sarastusta. Toisiko iltausva mukanaan parannuksen, parantavan nektarin saisin huulilleni nostaa, voimani se palauttaisi. Silmiini timanttisen kiillon toisi takaisin, hukannut sen olen jonnekkin. Elämän merellä soutaessani, toinen airo hukassa.