Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Cathy, 30.04.2003 0:00
Katsottu 2301 kertaa
Kävelin metsässä kaverini kanssa. Puhuimme hiljaa. Ilta alkoi hämärtyä ja olimme syvällä metsän uumenissa. Metsä tulisi olemaan todella aavemainen, kun pimeä saavuttaa. Onneksi minulla oli tulitikut matkassa, joten teimme nuotion, koska metsässä ei ole turvallista kävellä. Kyläsämme on ollut huhuja ihmissudesta, joka asustaa näillä main. Minä ja Niina kerroimme susijuttuja ja puntaroimme sitä, oliko ne totta. Ilta pimeni pimenemistään. Kuu tuijotti pallona taivaalla. Meillä oli kova työ pitää nuotissa tulta. Koska oli sysipimeää, lähdimme yhtämatkaa hakemaan puita. Puhelimme niitä näitä. Yksin, jossakin tuolla metsän uumenissa olo tekisi minut hulluksi. Onneksi Niina oli kaverina ettei yksin kummiskaan tarvinnut olla. Pääsimme takaisin nuotiolle sylit täynnä kuivia oksia, joilla pidimme tulta yllä. metsästä kuului rapinaa ja totesimme yhteen ääneen ettei näillä seuduilla ole susia. Samassa kajahti kuuluviin suden hyytävä ulvonta. Kuunnellessani tuota veret seisauttavaa ulvontaa huomasin palelevani, vaikka istuin aika lähellä nuotiota. Arvioin pikaisesti Niinan kanssa, että kuinka pitkä matka täältä olisi asutukseen ja minne suuntaan pitäis lähteä. " Meidän täytyy lähteä täältä pian" Niina sanoi. Myönnyin ajatukseen. Otimme kumpikin pitkän kepin ja otimme siihen tulen nuotiosta, ja sammutimme sen. Ympärille tuli pelottavan pimeää. Lähdimme kävelemään ja toivoimme löytävän pian takaisin kyläämme. Jonkin aikaa käveltyämme kuulin räsähtelyä selkäni takaa. Se kuulosti hyvin isolta eläimeltä, joka juoksi tännepäin. Katsoin taaksepäin ja näin ison, karvaisen otuksen katoavan pimeyteen. Säikähdin ja pudotin soihtuni, joka tietenkin sammui. Näin Niinan kävelevän jo kaukana, mutta pelkäsin huutaa. Kuu toi omaa kelmeää valoaan, missä näin liikkua. Kompastuin kantoon ja jäin vähäksi aikaa makaamaan sammalmättäälle. En jaksanut enää kävellä ja Niinakin oli kadonnu pimeyteen. Suljin silmäni toivoen olevani omassa lämpimässä sängysäni. Ne avatessani olisi aamu ja linnut laulaisivat. Avasin silmäni ja näin ison kiiluvasilmäisen suden katselevan minua. Nyt ei olisi muuta mahdollisuutta päässä karkuun, ellen kiipeäisi puuhun.Parin askeleen päässä vanha ja iso koivu. Sinne kun pääsisi. Nousin hiljaa ylös ja samassa susi hyökkäsi. Tarrasin isoon oksaan ja nousin siitä ylös päin. susi kerkesi ottamaan mun housun lahkeestani kiinni. Olin helpottunut kun pääsin irti ja pääsin sudelta karkuun. Seurasin puun latvuksesta suden kiertelyä ympäri puuta. huomasin siinä myöskin monia yhtäläisyyksiä ihmisen kanssa. Aamu alkoi valkenemaan. Suden liikkeet alkoivat hidastumaan. Pikkuhiljaa tassuista muodostui kädet ja jalat. Sitten pää muutti hiljalleen muotoaan. Ja yhtäkkiä se vain katosi metsään. Istuin vielä vähän aikaa puussa, jos olio vielä palaisi. Jonkin ajan päästä kuulin jonkun huhuilevan minua. Vastasin huutoon ja laskeuduin puunjuurelle odottamaan muiden tuloa.
rufen, 28.12.2008 11:27
Tässä oli kirjoitus -ja kielioppivirheitä, eikä tarinakaan ollut kovin persoonallinen. Tässä oli kuitenkin jo hyvää yritystä, haparoivaa kuvailua, joka kertoo kehitysmahdollisuuksista ja taidoista, jotka harjoituksella ja ohjauksella vielä tulevat esiin.
Xhara, 19.11.2007 21:18
Tarinan juoni sinänsä mielenkiintoinen, mutta monimuotoisemmalla kerronnalla olisit varmasti saanut siitä jännittävämmän. Samankaltaisiin teksteihin olen törmännyt ennenkin ja jäin kaipaamaan tähän jotain persoonallista vivahdetta, joka olisi tehnyt tästä erilaisen. En tiedä, mistä tämän omaleimaisen häivähdyksen saisi, ehkä tavasta kuvailla maisemia tai tapahtumia kaikilla aisteilla, en tiedä, mikä sinulle olisi sopivin tapa ^^' Listaanpas tähän nyt lyhyesti ne rakenteelliset ja kieliopilliset seikat, jotka pistivät silmääni: Varsinkin alussa virkkeet olivat häiritsevän lyhyitä. Jos sidostaisit niitä vähän toisiinsa, eivät lauseet vaikuttaisi niin irrallisilta. Löysin muutamia kirjoitusvirheitä, pilkkuvirheitä, puuttuvan verbin, pari pienellä kirjaimella aloitettua virkettä, muutamia unohtuneita välilyöntejä ja joitain puhekielisiä ilmauksia – en ollut varma, olivatko ne tarkoituksellisia vai eivät. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että koska suurin osa tekstistä on kauniisti kirjakielessä, ne muutamat kohdat ovat vain ajatusvirheitä. Sinulla ei kuitenkaan ole mitään suurempia systemaattisia virheitä, vähän kun noita katselet, tekstistä tulee varmasti sujuvampaa :) En ole tutustunut toistaiseksi muihin teksteihisi, joten tarkempaa analyysiä kirjoitustaidostasi en nyt osaa antaa.