Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Dreamer, 22.11.2006 15:57
Katsottu 1576 kertaa
Kuulen kuinka uni kuiskaa haave velvoittaa tunnen kuinka veri kiertää nopeammin hetkestä hetkeen. Toivoisin niin paljon vaikka periksi en saa mieli tahtoo, tahtoo vielä haavoittaa. Kapeata polkua usvan reunustaessa hahmoa kuljen kohti tuntematonta halki epäluulon ja ikävän. Sydämen kuiskaus kuristaa terveet ajatukset ja purkaa tunteet haluamatta. Käsi värähtää kosketuksesta lyö ilmaa vierellään tajuamatta osuvansa silti. Tuoksut hetkistä painavat edelleen poskea vaikka olet ollut poissa kauemmin kuin pystyn kestämään. Hiljaisuudesta syntyy valkea valo joka johdattaa polulle jolta jouduin astumaan pois. Kuljen sen polun vierellä poissa periaatteistani ja unelmistani tein sen kaiken takiasi sillä minä pääsen takaisin mutta otan sinut mukaani. Sydämen lyönnit pysäyttävät omani enkä uskalla hengittää. Lämpö katoaa sormista ja silmät pimenevät hitaasti vain yksi hahmo edessään. Vaikka mieli tahtoo, tahtoo vielä haavoittaa en voi antaa periksi sillä silloin polkuni katoaisi. Kaukana valitsemastani tiestä kuljen yksin pimeydessä josta en pääse läpi. Aamun valossa pimeys muuttuu valkeaksi tunnen sinut vierelläni. Kaadut ja otan sinut kiinni.
Velvet, 22.11.2006 17:54
Kauniisti kirjoitettu. Jotenkin löysin tästä itseni kuten monista muistakin kirjoituksistasi. Toivottavasti kirjoitat pian lisää. :)