Kirjoitukset

Kake

NLPIT, 25.12.2006 19:51
Katsottu 2083 kertaa

Törmäsin Kakeen taas kerran. Kake on vanha tuttu vuosien takaa ja erittäin värikäs persoona. Hänkin on komennuksella Venäjällä ja törmäämme toisiimme jatkuvasti, useimmiten junassa matkalla Suomeen/Suomesta tai sitten Moskovan aseman edessä. Kaken työpaikka on vastapäätä asemaa ja minä käytän kyseistä asemaa siirtyessäni rangaistu... komennuspaikalleni. Kaken jutut ovat tosi mielenkiintoisia. Kerron tässä viime tapaamisesta. Tyttöystäväni ilmoitti olevansa paksuna! Uhkasi kertoa vaimolleni! Aika erikoinen tervehdys. "Terve sinullekin. Kumpi Natalia vai Ludmila?" kysyin. Kake ei paljon ujostele kertoa yksityisasioista, joten olin jo tiennyt kauan, että Kakella on vaimo Suomessa ja tällä hetkellä ainakin kaksi vakituista tyttöystävää satunnaisten lisäksi. "Natalia." oli Kaken vastaus. Aha. Siis se vaaleaverikkö. Olen nähnyt kummankin valokuvat ja vaaleaverikkö on ainakin muodollisesti pätevä. Suoraan sanoen tosi söötti tyttö. "En nyt oikein tiedä onnittelenko sinua vai pahoittelenko sattunutta. Viimeksi oli puhetta, että panisit johtimet poikki ja spermat pankkiin vastaisen varalle. " "No siitä ei vain nyt tullut mitään." No ei kaveria kannata asialla enempää kiusata. Housuissa mikä housuissa tai siis tässä tapauksessa kohdussa mikä kohdussa, joten tapahtunutta on turha enää surra. "Kuule olisko sulla hetki aikaa? Sullahan lähtee juna vasta viiden jälkeen? " Olimme törmänneet toisiimme Moskovan aseman edessä ja minulla oli tosiaan melkein tunti junan lähtöön. "Mennään tohon terassille ottaa kaljat." Moskovan aseman edessä aurinkoisella kadulla on symppis olutterassi, jossa ihmiset kuluttavat aurinkoisina päivänä aikaa ja lipittävät kylmää olutta. Sehän sopi minulle todella hyvin. Kaken kanssa on tosi mukava jutella. Hänelle sattuu aina kaikkea mielenkiintoista toisin kuin minulle. "Sopiihan se." vastasin "Mene varaamaan paikat minä käyn ostamassa. Pitkä?" Menin tiskille, jossa kaunis, mutta ah niin tympääntyneen oloinen tyttö hoiteli jakelupuolta. "Adno pivo i tsaj pazaluista (yksi olut ja tee)." lausuin huolellisesti. "Adno pivo i SHTO (olut ja siis mikä)!?" tyttö kysyi epäystävällisesti. Minä uudestaan ja huolellisemmin ääntäen sanan 'tee' ja nyt tyttö ymmärsi, mutta katsoi minua jotenkin kieroon. Kannoin sitten oluen ja teen Kaken miehittämään pöytään. Voi olla, että minä vain kuvittelen, mutta kantaporukka katseli teetä/minua jotenkin omituisesti. Tunsin itseni friikiksi, "Heí katsokaa toi pervo kantaa pöytään teetä! Hah,hah,hah. Otetaas pojat taas olutta, kippis." Laskin ostokset pöydälle ja Kake katsahti teetäni hölmistyneenä. Oliko minun taas aika aloittaa selvitys alkoholinkäytöstäni tai siis sen käyttämättömyydestä. Mutta koska Kake ei kysynyt mitään, niin ajattelin, että ei tarvitse. Oletin hänen pyytäneen minua seurakseen, purkaakseen sydäntään uuden tilanteen osalta. Sen sijaan, että olisi jatkanut kesken jääneestä jutusta, Kake katsahti minua miettivästi ja kysyi: "Onko sinulla tyttöystävää täällä (Venäjällä)?" Minä naureskellen "Ei ole. Vaimo kielsi ottamasta tyttöystävää. " "Niin... ymmärrän tilanteesi. " ja merkitsevä katse teekuppiini. Minä lehahdin punaiseksi. Tässä tapauksessa oli todella helppo lukea kaverin ajatukset. "Joo..o , on kaveri pahasti tussun alla." Meinasin taas aloittaa selostukseni syistä alkoholin käyttämättömyyteni, mutta tiesin että se vain kuulostaisi epätoivoiselta selittelyltä. Annoin asian olla. "No, haluaisitko hyvän näköisen tyttöystävän? " "Ei se nyt ole niin helppoa.... " Tarkoitin tällä siis itseäni. En ole varsinainen saalis ja Kake tunsi minut jo Suomen ajoilta, joten hän tiesi vaatimattoman menestykseni naismaailmassa. Ja hitto, ihan älytön kysymys. Olen naimisissa. "Täällä Venäjällä jopa sinäkin voit saada hyvän näköisen tyttöystävän." Siis jopa minäkin. Kiitti. Kaken asenne Venäjän komennukseen poikkeaa aika paljon minun vastaavasta. Kake pitää komennusta lähinnä onnenpotkuna ja mahdollisuutena läträtä oluella ja pelehtiä naisten kanssa. On totta että täällä tyttöihin tutustuminen on huomattavan paljon helpompaa kuin Suomessa. Käytettävissä oleva materiaali on korkeatasoista ja lisäksi tyttöjen suhtautuminen on paljon joustavampaa kuin koto Suomessa. Tässä vaiheessa tuli mieleeni parin vuoden takainen työreissu Lappeenrannassa. Olimme työkavereiden kanssa viettämässä iltaa ja siirtymässä viidennestä baarista kuudenteen. Kolmas kaveri porukasta jäi houkuttelemaan mukaan paria kivan näköistä tyttöä. Kohta hän palasi hölmistyneenä luoksemme. "No, mitä tytöt sanoivat ?" kysyimme. " Kiitos vaan, mutta meillä on vielä isoisät elossa." Tässä se taas nähtiin. Suomen nuorisolla ei ole mitään kunnioitusta vähän kypsempään ikään ehtineitä kohtaan. Onneksi Venäjällä tytöillä ei ole vastaavia estoja. Junan lähtöön oli vielä puoli tuntia. Kake selosti tilanteen niin hyvin kuin ehti. Asiaa selostaessaan hän samalla kehitteli ideaa miten hankalan tilanteen saisi hoidettua kunnialla pois päiväjärjestyksestä. Tähän asiaan hän tarvitsisi minun apuani. Minä lupasin miettiä asiaa. Oikeastaan idea kuulosti minun kannaltani hyvin houkuttelevalta. Mutta, mutta. Natalian aviomies, FSB -upseeri, voisi aiheuttaa todella mielenkiintoisia hankaluuksia, jos homma ei menisikään niin kuin Kake kaavaili.

Kommentit