Kirjoitukset

Sinulle, arvokas.

Necrophil, 27.12.2006 20:23
Katsottu 1635 kertaa

Vai odotinko kaiken käyvän niin helposti? Ettei ikinä kukaan voisi saavuttaa meitä, meitä saavuttamattomia. Alkon kautta kotiin ja sieltä känniin. Piilottaisin kyllä itseni, ränniin, jos sitä vaadittaisiin (ehkä sitä jo äänettömästi vaadittiinkin) En vain kuullut, en tajunnut. Tiedänhän sen, en ole fiksuimmasta päästä. En tee niitä temppuja, joita minulta odotetaan enkä pukeudu etiketin mukaan, mieluiten jätän kokonaan pukeutumatta. Sinulle silti kerään lasten kylkiluita mustaan jätesäkkiin (että olisit edes kerran ylpeä minusta) Jokaisen luun voisimme yhdessä polttaa pois, kuin punkin. Valo olisi punainen sitten ikuisesti. Niiden pienten verellä voisin maalata lamppuni. Kipuni siirtäisin heidän jalkoihinsa. Ja nautinnon nuolisin pieniltä huuliltaan pois.

Kommentit