Kirjoitukset

Hyvästi, Jande. Osa. 1

SonKristiina, 26.01.2007 20:23
Katsottu 1994 kertaa

Kävelin pimeää, metsän halki kulkevaa polkua, kohti kotia. Päälleni satoi jäätävää vettä, joka sai minut värisemään aina vain enemmän, eikä sade muutoinkaan tuntunut kovin luonnolliselta, olihan nyt kesäkuun puoliväli ja viime vikkojen helleaalto ei ollut enteillyt lainkaan näin kylmiä sateita. Toisaalta se oli piristävää, sillä suihkussakaan ei oikeastaan ollut päässyt virkistävän veden vietäväksi kuumuuden takia, joka oli iskenyt vesiputkiinkin. Nyt tätä virkistävää vettä kuitenkin tuli enemmän kuin tarpeeksi, eikä se näyttänyt ottavan loppuakseen. Meikkini olivat varmasti levinneet jo leukaan asti. Ajattelin näin, sillä poskea pyyhkäistessäni käteeni tarttui mustaa kajaalia, joka huuhtoutui kuitenkin pian pois sormistani, jotka olivat melkeinpä jopa jäässä. Kuulostihan se hassukta, olihan kesän kuuminta aikaa, mutta nyt minun oli pakko myöntää, että kaikki raajani olivat aika kohmeessa. Että tulikin valitettua kuumuudesta edellisenä päivänä. Pian näinkin jo omakotitaloalueen häämöttävän edessäni ja sen lämpöä ja valoa hohtavat ikkunat saivat minut ripeyttämään askeliani, jotka olivat kuin yhtäkkiä alkaneet laahustaa, eikä eteen päin menosta ollut tuntunut tulevan mitään. Nyt huomasin kuitenkin jo melkein, sanoisinko juoksevani, tai ehkä toistaiseksi kuitenkin hölkkääväni. Kaikki housuista roikkuvat ketjuni kilisivät ja se ääni sai minut käyttämään enemmän liikkeitä sillä rakastin ketjujen kilinää. Pidin siitä, kun koulussa sai kävllä hiljaisella käytävällä ketjuja kolistellen ja vastaan tulleet opettajat mulkoilivat hieman ihemissään ja ehkä jopa pikkuisen vihoissaan moisesta kolinasta. Viimein saavuin kotiovelle. Tyrkkäsin avaimeni lukkoon ja väänsin sen auki, pujahtaen pian sisään. Missään ei ollut valoja ja minun oli harpottava sotkuisen kenkävuoren yli valonkatkaisijalle. Valot päälle saatuani näin pienen mustan kissamme, Murrin edessäni. Se nosti laiskasti takapuolensa lattiasta ja kiehnasi itseään housunlahkeeseeni, joka olisi ollut pian yltäpäältä näkyvässä karvassa, jos olisi ollut esimekiksi valkoinen. Tuuppasin kissaa hieman ja se mulkaisi minua loukkaantuneena, poistuen sitten ylväin askelin olohuoneeseen omaan koriinsa, jolle olin itse ommellut tyynyn. Itse kiiruhdin kylpyhuoneeseen ja riisuin vaatteeni, pinkaisten lämpimään suihkuun. Vihdoin lämpimästä vedestä oli hyötyä, ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Psin kaikki meikit kasvoiltani ja mietin miltä tosiaan olin mahtanut näyttää. Valokuva olisi ollut aarre, mutta eihän sitä kylmissään huomannut ottaa. Vartin kuluttua poistuin kylpyhuoneesta, päälläni musta kylpytakki, jonka selkään oli kirjailtu selvin, suurin kirjaimin 'DIVA'. En minä varsinaisesti mikään diiva ollut, mutta äiti tuntui pitävän minua sellaisena, kun joskus kuulemma vaadin aivan liikaa omalta kodiltamme. Istuin pöydän ääreen ja katsahdin ulos. Sade piiskasi ikkunaa vasaten ja kaikkialla oli pimeää. Vain toisten talojen valot näkyivät pimeydestä kuin pieninä kynttilänliekkeinä. Se oli oikeastaan aika herkän näköistä. Itse rakastin kynttilöitä ja poltinkin niitä melkein joka ilta omassa huoneessani niille suunnatulla pöydällä. Yhtäkkiä huomasin kuin joku olisi kävellyt pihallamme...

Kommentit