Kirjoitukset

Taistelu aalloissa

Dreamer, 03.03.2007 18:38
Katsottu 1483 kertaa

Aalto aallon perään paine vasten kasvoja lyö lasta joka ei halua kaatua. Ei saata kääntyä, vaikka aallot lyövät kovemmin kerrasta kertaan. Pelotat minua tiedäthän sen? Käteni ovat kylmät etsiessään lämpöä ihostasi peläten yhä jokaista liikettä, etteivät tulisi työnnetyiksi pois. Aalto kaataa lapsen polvilleen nöyrryttää hiljaa ylpeys valuu suolana poskilta katoaa aaltojen suolaan. Pakeneva vesi vetää puoleensa lapsi ei sorru vaikka veri valuu polvista hiekalla. Virhe virhe virhe etkö jo ymmärrä? Kaikki mitä teenkin mihin sydämeni pistän kaikki se on virheellistä petollista syntiä ei hiljainen pyyntö joksi sitä luulin. Pyyntö olla lähellä. Lasta väsyttää silmiä painaa lujemmin mutta aalto joka jättää hetkeksi alleen saa ylpeyden jälleen pintaan. Veri valuu edelleen mutta lapsi ei nöyrry lapsen kapina on suurempi kuin paine. Olet vielä siinä. Kerroinhan sinulle ettei se ole hyvä? Kyllä, niin tein. Tiedät jo että olen väärä olen virhe virhe joka täytyy pyyhkiä pois. Miksi olet yhä siinä? Lapsi katsoo aaltoa hänen silmiinsä on pureutunut suolaa hänen kätensä naarmuilla muttei haavoilla sydämen lailla. Lapsi nousee ja kävelee suoraan aaltoa vastaan. Aalto ei saa häntä kaatumaan. Meri tyyntyy. Lapsi hymyilee. Vieläkin vierelläni. Hämmennyksissäni huomaan en ole yksin. Katsot minua ja ymmärrät. Taistelu sisälläni, se ei ole ohi. En kuitenkaan ole enää yksin.

Kommentit