-
Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
Dreamer, 26.03.2007 17:44
Katsottu 1498 kertaa
Sadetta ilmassa kosteus kietoo maan syliinsä tyynnyttää kiireisen maailman. Ruoho, kasvit, puut ihmiset janoten sadetta. Pisaroiden lyödessä maahan odottavat katseet kääntyvät jatkavat hiljaisia toimiaan vain hieman tietoisempina yksinäisyydestään. Kylmyys, kosteus ajavat lähemmäs sytyttävät liekkejä sydämiin. Sade kuiskaa, ja onnellinen on onnellisempi epätoivoinen entistä epätoivoisempi, lohduton ei löydä lohtua. Rauhaton katsoo sydämeensä näkee taas itsensä. Vesi huuhtoo pois veren vuodattaa katkeruuden hukuttaa kyyneleet. Sydän etsii toista päästäkseen lähelle. Yksinäinen valvoo kuunnellen sateen ääntä kuollen pala palalta pisaroiden mukana. Istu hetki kanssani sateessa anna minun unohtaa kylmyys. Rakastan sinua kuka ikinä oletkin vierelläni sateessa.
tyttö, 01.09.2010 16:46
tosi hieno ja koskettava runo, tykkään paljon!