Rekisteröidy jäseneksi
Miksi rekisteröityä?
Salasana unohtunut?
India, 21.07.2007 13:38
Katsottu 1426 kertaa
Hiljainen taivaanranta itkee vertaistensa puolesta koska aistii ilman hienovaraiset väreilyt kun se sekoittuu eksyneiden henkäyksiin Minä en enää osaa sanoa, että monestako osasta sieluni koostuu, sillä syyttömät rikkovat sitä varkain ja silti minä seison öisellä nummella pysyen pystyssä olemattomalla tahdonvoimallani Vielä minä näen horisontissa sinut, rakkaan perhoseni, mutta sinä ajelehdit pikkuhiljaa pois enkä minä tiedä kykenenkö enää koskaan saamaan kiinni hennon kätesi kosketuksesta